Veni, vidi, digi.

Tämän allaolevan tekstin laativat Minna Markkanen , Tytti Tenhunen ja Maria Björkenheim. Teksti laadittiin digierko-opintoihin liittyvän Teams-alustalla pidetyn puhelinkonferenssin päätteeksi. Konferenssin aiheina itsessään olivat sekä toistemme kirjoittamat ja kuvaamat blogit ja vlogit, sekä tieteellinen kirjallisuus liittyen mm. robotiikkaan ja maker-kulttuuriin opetuksessa. Teams-alustan kokousominaisuus sekä keskenämme lähetetyt sähköpostiviestit loivat pohjan kirjoittamiselle, kun fyysisesti olimme etäällä toisistamme. Eli tätä blogia edeltävä tuokio itsessään oli jo esimerkki yhteistyöverkosta osana digipedagogisen osaamisemme kehittämistä.  Kuva: Digital Sinage Professori Kai Hakkarainen esitti opiskeluryhmällemme pitämällään luennolla 8.2.2019 koulun olevan hänen mielestään edelleen liian opettaja- ja suorittamiskeskeistä. Uskallammekin väittää, että useat opettajat ovat vielä 2020-luvun lähestyessä ns. "omalla saarekkeellaan”: He eivät välttämättä juurika...

Kun kerran piti kokeilla jotain muutakin muotoa, kuin tätä perinteistä kirjallista, ohessa siis vlogipäivitys aiheesta digitaalinen toimijuus.

Niittykummun koulu on 70 vuotta vanha kolmikerroksinen kouluksi rakennettu talo, (ja kellaritiloissa pukuhuoneet ja puutyöluokka, sekä ullakolla kesäunia viettäviä opettajia ). Koulun ympärillä on myös aikanaan opettajien asunnoiksi rakennetut pienkerrostalot, joista toinen saadaan jälleen koulutiloiksi kevään kestävän remontin jälkeen (asunnot olivat olleet vapailla markkinoilla vuokrattavina jo pitkän aikaa). Niittykummun koulussa toimii useampi eri opetussarja - lähikoulu, suomi-englanti kaksikieliset luokat, montessoriopetus, sekä autismin kirjon luokat. Tämä kunnioitettavaan ikään saapunut laitos pitää siis sisällään monenlaisia oppijoita, ja myös opiskelutiloja. Kerrosten välille voi myös pysähtyä työskentelemään porrastasanteille Koulu on jaettu perinteiseen luokkahuonemalliin suurelta osalta, eli käytävän varrelta avautuu huoneita, missä on opiskelijoiden työtiloja. Valtaosissa luokkia perinteiset pulpetit on vaihdettu siirreltävämpiin pöytämalleihin, ja oppilaiden tava...

Kolmannella lähikerralla #digierkohy opinnoissa tuli tehtäväksi tehdä ajatuskartta digitaalisista oppimisympäristöistä vapaa-ajalla ja työssä. Osa ryhtyi käyttämään tarkoitukseen soveltuvia ohjelmapohjia, kuten MindMeister , mutta itse päädyin kynän ja paperin kannalle.  Alla aikaansaannokseni, sekä hieman tarinointia siitä; Hieman huonosti näkyvät väripistepolut kertovat käytänkö kohdetta työhön (punainen) vai vapaa-aikaan (vihreä). Kartasta löytyy mm seuraavat; - 2 eri sähköpostipalvelinta (Google&Microsoft), joilla käytössä yhteensä 4 osoitetta (työ x2, 1x henkkoht, 1x opiskelu) - 2 eri pilvipalvelua (Google & Microsoft jälleen), molemmat työkäytössä, toisen pilvipalvelun alla myös henkilökohtainen tallennusasema, missä laajennetusti tilaa kuukausimaksun turvin - 2 pikaviestintäpalvelua (WhatsApp ja Telegram), lähinnä henkilökohtaiseen käyttöön, mutta toisessa myös työyhteisön epävirallisia viestintäkanavia - 2 eri käyttöjärjestelmää työasioihin tietokon...

Kannanpa korteni kekoon, availenpa sanaista arkkuani. Mieleni minun tekevi, tietoani tuoda tietyksi, oikoakseni oletuksia, saadakseni selkoa sählättyyn. Korpeaa siis niin perusteellisesti, että tuli heittäydyttyä kalevalaiseksi. Ärsyyntymisen taustalla on tämä artikkeli , missä Helsingin sanomat otsikoi koulun uusien menetelmien heikentävän oppimistuloksia merkittävästi. Nämä uudet menetelmät ovat ilmiöoppimista, ja digitaalisten työvälineiden (padit, tietokoneet, älypuhelimet) käyttöä, ja tulokset heikkenevät etenkin pojilla, yksinhuoltajien lapsilla, ja vähän koulutettujen äitien lapsilla. Tutkimusmittareina oli käytetty PISAn tutkimuksia, mutta kuten jo esimerkiksi täällä todettu - nämä PISAn tutkimustulokset on kerätty ennenkuin näitä uusia menetelmiä oli mitenkään merkittävän laajalti käytössä - saati sitten uudessa OPSissa velvoitettuna. Niin vaikka nämä alkuperäisen artikkelin epäkohdat on jo tuotu esiin ja artikuloitu selkeämmin kuin itse pystyn - jokin tässä ärsytt...

Digitalisoituva yhteiskunta siirtyy hiljalleen pelkästä paperittomuudesta enenevissä määrin pilvitoimintoihin, ja oletuksena kaikkialla on nopeat yhteydet ja palvelut. Suomessa 4G yhteydet ovat jo arkipäivää ( paitsi Helsinki-Oulu junaradan varrella... ), ja melkein missä tahansa julkisessa tilassa oletkaan, puhelimeesi tarjotaan avointa WiFi-verkkoa. Suomessa on helppoa päästä nettiin, ja hoitaa asiointeja useilla eri tavoilla. Kun sovelluksia vielä hiotaan, digitaalisuuden hyötyjä saadaan paremmin valjastettua laajemmin hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseen  - kun esimerkiksi nyt jo tekoäly voi tunnistaa lastensuojelun asiakkuutta , niin varhainen ja oikein kohdennettu apu ja tuki saadaan sitä tarvitseville. Paperi- ja korttirahan vähenevä määrä mobiilimaksujen suosion kasvaessa vie myös digitalisoituvaa yhteiskuntaa eteenpäin. Olin juuri lounaalla parin ystävän kanssa, ja yksi maksoi pöydän laskun kortilla, ja me muut suoritimme osuutemme hänelle mobiilipankkisovelluste...